Reflektiotaidot

Merkityksellinen oppiminen

Oppmisessa keskeistä on opiskelijan oma kiinnostus ja halu oppia, sekä kyky arvioida oppimistuloksia. Merkityksellistä on oppimisen tavoitteellisuus ja se että opiskelija on mukana opiskelunsa suunnittelussa. Tavoitteellinen oppiminen edellyttää itsereflektiivisiä valmiuksia. Reflektiolla tarkoitetaan yksilön valmiuksia hankkia tietoa omista sisäisistä psyykkisistä prosesseistaan. Reflektio mahdollistaa oman edistymisen ja opiskelustrategioiden arvioinnin. Se on oman toiminnan perusteiden tutkimista ja tiedostamista. Se on tietoisuutta, tietoisuuden muodostamista, tietoisuuden kehittämistä, jossa omakohtainen näkemys ja oivallus ovat merkittäviä. Reflektiiviseen prosessiin kuuluu kokemusten mieleenpalauttaminen ja kertaaminen tai kertominen muille, tunteiden huomioonottaminen sekä myönteisten että kielteisten, positiivisten vahvistaminen ja kokemusten uudelleenarviointi, miten liittää kokemus aiempaan opittuun.

Reflektio on tyypillisesti spontaania ja tiedostamatonta, sitä tarvitaan kokemuksista oppimiseen. Reflektio on keskeistä oppimisessa, kun arvioidaan kehittämistoimenpiteiden toteuttamista, saatuja kokemuksia, tunteita ja havaintoja sekä käsitellään palautetta. Arvioinnissa keskitytään usein havaintoihin ja toimintaa koskevaan faktatietoon. Tunteilla ja tahdolla on kuitenkin erittäin keskeinen merkitys, reflektoinnin avulla myös näistä alueista saadaan tietoa arviointiin.

Avoimessa ilmapiirissä epäonnistumisen kokemuksen reflektointi voi osoittautua yhteiseksi oppimiskokemukseksi, samalla mahdollisesti yhteisön muidenkin jäsenten kohdalla. Seurauksena tästä on, että suhtautuminen ja asennoituminen omiin kykyihin ja ympäristön tukeen muuttuu myönteisemmäksi, ja riskinoton kynnys madaltuu ja rohkeus kasvaa.