In English
Suomeksi
Oppimiskäsitys
Aktiivinen vastuuta ottava oppija
Oppiminen on ongelmien ratkaisemista, uusien kokemusten ja käytöstottumusten omaksumista, lähtökohtana ovat konkreettiset elämäntilanteet. Oppimisella tarkoitetaan suhteellisen pysyviä, kokemukseen perustuvia muutoksia yksilön tiedoissa, taidoissa ja valmiuksissa ja niiden näkymistä toiminnassa. Oppiminen on yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa tapahtuva aktiivinen prosessi. Oppiminen merkitsee tiedon prosessointia, joka alkaa havaintojen tekemisestä ja päätyy uuden tiedon luomiseen. Oppiminen on yksilön ja yhteisön antamia merkityksiä kokemuksille, ilmiöille ja tapahtumille. Se on usein sosiaalista ja arkikokemukseen perustuvaa.
Aktiivisen oppimiskäsityksen mukaan oppija on aktiivinen ja vastuuta ottava toimija, opettaja taustalla toimiva motivoija ja oppimistilanteiden järjestelijä. Oppiminen on tavoitteinen tapahtuma, jossa subjektilla on keskeinen rooli. Oppiminen tapahtuu tehokkaammin siinä ympäristössä, jossa opiskeltavia tietoja ja taitoja todellisuudessa käytetään, työpaikoilla tai niiden kaltaisissa oppimisympäristöissä. Aktiivisessa oppimisessa tarvitaan olosuhteita, joissa voi tehdä konkreettisesti työtä ja kokeilla.
Oppiminen on moniulotteista ja sitä tapahtuu monella tavalla läpi elämän. Se merkitsee kokemuksien hankkimista ja niiden hyväksikäyttöä sekä uudelleen jäsentämistä erilaisissa toimintayhteyksissä. Aktiivisen oppimiskäsityksen mukaan oppijan on aktiivinen toimija ja opettaja taustalla toimiva motivoija ja oppimistilanteiden järjestelijä. Oppiminen on tavoitteinen tapahtuma, jossa subjektilla on keskeinen rooli.
Yksilöllä itsellään on suuri osuus siihen, mitä hän oppii. Kunkin kokemukset, tiedot ja odotukset vaikuttavat siihen mitä ymmärretään, oppiminen on subjektiivinen kokemus. Oppiminen on aina yhteydessä kontekstiinsa. Ympäristö helpottaa tai vaikeuttaa tehtävän suorittamista ja oppimista. Oppiminen on aina kontekstisidonnaista, kyseessä ei ole vain tietojen ja taitojen oppiminen, vaan myös toimintamallien, normien ja arvojen omaksuminen.
Oppimista tehostaa kontekstuaalisuus eli opiskeltavan asian liittäminen todelliseen ympäristöön, esimerkiksi työhön. Oppimista vahvistaa sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteistoiminnallisuus. Inhimillinen vuorovaikutus voi johtaa tiedon todelliseen prosessointiin. Oma kokemus toimii tärkeänä oppimisen resurssina. Asenteella on keskeinen merkitys oppimiseen, sillä omaan oppimiseen liittyvät uskomukset, odotukset ja pelot ovat usein itseään toteuttavia ennusteita.
Konstruktiivisen oppimiskäsityksen mukaan oppimisessa on kyse siitä, kuinka yksilö tulkitsee kokemuksiaan ja antaa niille merkityksiä. Konstruktivismissa keskeistä on oppilaan aikaisempien tietorakenteiden merkitys. Oppiminen ei tapahdu pelkästään kuuntelemalla, näkemällä tai tuntemalla. Se on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa oppilas konstruoi käsityksensä omien kokemustensa, ja jo aikaisemmin oppimansa perusteella. Oppiminen on aktiivista rakentamista, tietojen tarkentamista ja uudelleenmuotoilua aikaisemmin opitun pohjalta. Oppiminen riippuu oppimisympäristöstä ja tiedon luonteesta. Merkityksellisiä ovat: oppilaan ennakkokäsitykset, aikaisemmat tiedot ja kokemukset, tiedon luonne sekä asiayhteys, jossa oppiminen tapahtuu. Oppiminen on tiedon rakentamista, konstruoimista syklisenä prosessina, joka oppilaan on itse tehtävä. Oppiminen on oppijan omakohtaista ja aktiivista ymmärtämistä. Oppija käsittelee tietoa kognitiivisten prosessien avulla ja se on itseohjautuvaa ja tavoitteellista.
Sosiokonstruktivismi korostaa tiedon sosiaalista konstruointia, painottaen erityisesti oppimisen sosiaalisia, vuorovaikutuksellisia ja yhteistoiminnallisia prosesseja, jolloin tieto nähdään kollektiivisena tuotteena yksilön tai yhteisöjen itsensä rakentamana. Ihminen oppii vuorovaikutuksessa toisen kanssa. Pedagogiikassa sosiokonstruktivismi merkitsee sosiaalisen vuorovaikutuksen korostamista, yhteistoiminnallista oppimista, keskustelua, merkitysten rakentamista käytännöllisissä yhteyksissä. Sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen osa oppimisessa. Vuorovaikutuksessa toisten kanssa merkitykset rakentuvat, siinä korostuvat jaettu vastuu ja sosiaalinen tuki. Keskusteluissa ja ryhmässä toisten kanssa ajatteluprosessi tulee näkyviin ja saa puhutun kielen muodon. Opittua on mahdollista reflektoida itsekseen, sekä vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Oppiminen tapahtuu tehokkaammin siinä ympäristössä, jossa opiskeltavia tietoja ja taitoja todellisuudessa käytetään, työpaikoilla tai niiden kaltaisissa oppimisympäristöissä. Aktiivisessa oppimisessa tarvitaan olosuhteita, joissa voi tehdä konkreettisesti työtä ja kokeilla.
