This is a free Purot.net wiki
  • View:

Learning by doing

Learning by doing

 

Learnig by doing on tapa oppia tekemällä. Sen perusta on Deweyn pragmatismina tunnettu kasvatusfilosofia, joka painottaa käytäntöä merkityksen perustana ja tiedon saavuttamista reflektoidun kokemuksen kautta. (Dewey 1957, 6-7) Tekemällä oppimisessa hyödynnetään opiskelijan luonnollista oppimiskykyä käytännön ympäristössä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelija voi käytännössä kokeilla asioita ja hänellä on myös lupa epäonnistua.  Jo Aristoteleen mukaan: ”Asiat, jotka on opittava tekemään, opitaan vain tekemällä niitä”. Tämä sisältää ajatuksen, että tieto tulee kokemuksellisen toiminnan tuloksena.

Uusien taitojen oppiminen tapahtuu kokemusperäisesti tekemisen kautta. Aluksi opitaan mallista, esimerkiksi seuraamalla ammattilaisen tekemistä tai eteen tulevan ongelman ratkaisun tai virheen kautta. Oppiminen tulee tekemisen seurauksena, kun opittua sovelletaan käytäntöön.  Tekoja toistamalla taidot kehittyvät ja kokemus karttuu. Kolbin kokemuksellisen oppimisen teoria perustuu ihmisen neljän valmiuden yhdistelmään: kykyyn osallistua ja hankkia käytännön kokemusta, kykyyn tarkkailla ja tehdä johtopäätöksiä, käsitteellisen päättelyn kykyyn ja kykyyn soveltaa ja kokeilla asioita käytännössä, oppija on oppimisensa aktiivinen toimija. Oppiminen on prosessiksi, jossa tieto tuotetaan kokemusten muuntamisen kautta.

Kokemusperäinen oppiminen alkaa konkreettisesta kokemuksesta, joka on pohjana havainnoille ja pohdinnoille. Reflektointi tapahtuu mallioppimisen ja kokemuksen perusteella. Abstraktiin käsitteellistämiseen liittyy tiedon järjestäminen muistiin. Johtopäätösten muodostamisen pohjalta muodostuu uusi toimintamalli, joka aloittaa uuden kokemuksellisen oppimisen kierroksen. Pelkistäen oppimisen keskeisiä tekijöitä ovat kokemukset ja reflektiot. Oppiminen tapahtuu vasta, kun kokemukseen liittyy merkitys. Kokemuksesta tulisi löytää oppimisen arvoiset asiat reflektoimalla. Reflektio on mentaalinen toiminto, jossa uutta tietoa kootaan ja jäsennetään aiempien kokemusten ja tiedon pohjalta. On pystyttävä suhteuttamaan oma näkemys muiden käsityksiin ja ymmärrettävä niiden välinen riippuvuus. Tällöin merkityksellisiksi tulevat myös toisten havainnot, pohdinnat ja arvioinnit. Tähän sisältyy neuvotteluja, kommunikaatiota, jakamista ja avoimuutta erilaisille kokemuksille

 

Teko

Oppimisteko on tämän mallin perusta. Tekeminen on ihmisen perustarve. Tekemällä oppiminen on luonnollisin tapa oppia uutta ja tekemisen mahdollistavat taidot. Ihminen oppii välittömien tekojensa ja ratkaisujensa kautta, aidosta toiminnasta ja kokemuksista. Tekemällä oppimisen on kokonaisvaltaista. Teko luo tietoa, niinpä koulutukseen tulisi lisätä aineksia, joissa tehdään ensin käytännön asioita ja niiden pohjalta muotoillaan myöhemmin tietoa ja päätelmiä. Toisto ja harjoittelu vaikuttavat aivotoimintaan kun niitä käytetään aktiivisesti, samoin kuin kuntoilu vahvistaa lihaksia. Taitojen toistolla syntyy valmiudet ja tavat toimia, ammatillinen kompetenssi muodostuu.  

 

Fyysinen

Opiskelijan pääsy aitoon toimintaympäristöön on erittäin motivoivaa silloin, kun ammatillinen mielenkiinto ja käytäntö kohtaavat.  Sellainen toiminta, jossa on runsaasti yhteyksiä opiskeltavaan aiheeseen, tuottaa parhaan oppimistuloksen.

 

Sosiaalinen

Yksilölle on tärkeää se, millaisena muut ihmiset pitävät häntä tai millaisen he haluaisivat hänenolevan, sekä millainen hän itse haluaisi olla. Silloin kun ihminen tuntee, että häntä kunnioitetaansellaisena kuin hän on, hän voi olla oma itsensä, kokee turvallisuutta, myönteisen ilmapiirin ja itsensä hyväksytyksi. Tällainen yhteisö mahdollistaa ja tukee yksilön voimaantumista ja oppimista.

Yhteistoiminnallisen oppimisen myötä sosiaaliset taidot vahvistuvat, kun tutustutaan toisiin ryhmän jäseniin ja ollaan vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Opiskelijaryhmällä on keskeinen merkitys, sillä sen menestyminen on kiinni yksilöiden  menestymisestä ja päinvastoin.

Yhteistoiminnallisessa tekemisessä sosiaalisten taitojen merkitys korostuu ja kehitetään vuorovaikutteista viestintää ja tiimityötaitoja, joita tarvitaan työelämässä. Oleellista on myös, että ryhmä itse arvioi toimintaansa ja tarvittaessa kehittää toimintaansa, jossa tarvitaanreflektointitaitoja. Laadukkaiden oppimistulosten kannalta merkittävää on opiskelijoiden asenteissa havaittu motivaatio, sitoutuminen ja positiivinen ote opiskeluun.

 

Reflektio

Oppiminen tapahtuu vasta, kun kokemukseen liittyy merkitys. Kokemuksesta tulisi löytää oppimisen arvoiset asiat reflektoimalla. Reflektio on mentaalinen toiminto, jossa uutta tietoa kootaan ja jäsennetään aiempien kokemusten ja tiedon pohjalta. On pystyttävä suhteuttamaan oma näkemys muiden käsityksiin ja ymmärrettävä niiden välinen riippuvuus. Tällöin merkityksellisiksi tulevat myös toisten havainnot, pohdinnat ja arvioinnit. Tähän sisältyy neuvotteluja, kommunikaatiota, jakamista ja avoimuutta erilaisille kokemuksille.

Ammatillisessa osaamisessa oleellista on, että osaa toimia oikein, omaa työssä tarvittavat taidot; siksi kokemuksellinen tekemällä oppiminen soveltuu taitojen opiskeluun. Ammattitaito on kokonaisvaltaista osaamista ja henkilökohtaisia ominaisuuksia. Parhaisiin oppimistuloksiin päästään yhdistämällä tekemällä harjoittelu mentaalisiin harjoitustapoihin. Oppimista edistää kun se tapahtuu luonnollisessa toimintaympäristössä.

 

Motivaatio

Ruohotien (2000, 55) mukaan oppimismotivaatio on korkeampi niillä, joilla on myönteisiä koulutuskokemuksia. Bymanin (2002, 30-31, 37) mukaan oppimiskokemusten tulisi olla nautittavia. Hän viittaa (Amabile 1997, Reeve 2002, Uusikylä & Piirto 1999) tutkimuksiin, jotka osoittavat että luomalla sisäistä motivaatiota ja käsitteellistämistä edistävät oppimisolosuhteet, luova ajattelu ja oppimisen laatu paranevat. Mielekäs oppimisympäristö tarjoaa virikkeitä ja haasteita ja edesauttaa myönteisen motivaation kehittymistä.

 

Sitoutuminen

Kykyuskomustensa kautta ihminen arvioi, kykeneekö hän saavuttamaan asettamansa päämäärän. Päämäärään sitoutumiseen vaikuttaa arvio siitä, että päämäärät ovat tarpeeksi vaativia, mutta kuitenkin saavutettavissa olevia, esimerkiksi ammatillisten opintojen suorittaminen. Motivaatiotutkijoiden mukaan ihmisten arvot, tarpeet, odotukset, tunteet, itsenäisyyden, valinnanvapauden ja kompetenssin tarve vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja päämääräsitoutumiseen. Sitoutumiseen vaikuttaa myös se, että päämäärät ovat tarpeeksi vaativia, mutta kuitenkin saavutettavissa olevia. (Siitonen 1999, 119 -120, 122, 132,141.)

 

Oppiminen

Oppimisprosessissa opiskelija tekee varsinaisen tuloksen (oppimisen) ja siihen johtavat oppimisteot. Opettaja järjestää tukitoimia opiskelijan oppimisteoille ja niiden kautta oppimiselle. Opetuksellisilla järjestelyillä on merkitystä motivaation kannalta. Pitkäniemen mukaan (2002, 30-31, 195) opetuksen tulisi tarjota vahvistavia oppimiskokemuksia. Taustatiedoilla on merkitystä, mutta oppiminen perustuu ennen kaikkea itse tuotettuun kokemukseen ja ajoitukseen

 

 

Learnig by doing -esitys

Learnig by doing - tekemällä ammattiin oppimisen malli

Discuss & brainstorm

@mention   Formatting
If you write this... ...you get this
*text* text
_text_ text
[link text](https://www.purot.net) link text
#page_id #page_id
@username @username

Hei, mistä näihin lähteisiin esim. Dewey voisi päästä käsiksi?
anonymous   (06.05.2021 16:46)
  Reply